Kirjaudu

Friikkujen Piirustusviikko Nauvossa 2025

Liityin Freelance-graafikoihin vasta hiljattain, vuoden 2024 loppupuolella, joten Piirustusviikko-konsepti ei ollut minulle entuudestaan tuttu. Toimin kokopäiväisenä freelancerina tehden graafista suunnittelua ja kuvitusta, mutta vapaalle luovalle piirtämiselle ja inspiroitumiselle jää arjen pyörteissä niukalti aikaa. Niinpä, nähtyäni Piirrustusviikko-ilmoituksen Freelance-graafikoiden uutiskirjeessä, innostuin tästä mahdollisuudesta oitis ja ilmoittauduin aikailematta mukaan. Konsepti kuulosti mielestäni mahtavalta! Voisin majoittua kivassa hotellissa, tehdä tarvittaessa töitä etänä ja sen lisäksi saisin luvan kanssa keskittyä piirtämiseen ja luovaan ajatteluun kokonaisen viikon ajan.

Nauvoon pääsi suhteellisen kätevästi julkisilla, bussi vei Turun linja-autoasemalta Paraisten ja yhden lauttamatkan kautta suoraan Nauvon pieneen ja idylliseen keskustaan. Majoituimme söpössä hotelli Lanternassa, jossa palvelu oli ystävällistä ja aamiainen sanalla sanoen runsas. Nauvon keskustasta löytyy käytännössä kaikki, mitä viikon mittaiseen unelmareissuun tarvitaan. Kivenheiton päässä sijaitsi useampi ravintola, jäätelökioski, kahvila, luontopolku, pari ruokakauppaa sekä uimaranta. Nauvon hautausmaa sekä erityisesti kirkko herättivät meissä ihastusta ja inspiroivat piirtämään.

Sirun tekemä piirustus aamupalasta. Kuva: Meria Palin

 

Porukka koolla hotelli Lanternan edustalla. Osallistujat vasemmalta: Elina Johanna Ahonen, Tini Sauvo, Siru Levander-Böhling, Meria Palin, Maarit Inbar, Pirjo Latvala, Jutta Kivilompolo ja Hanna Ruusulampi Kuva: Jutta Kivilompolon arkistosta

Piirustusviikkoporukkaan osallistui tänä vuonna yhteensä 8 henkilöä ja ikähaarukka oli laajahko, meitä oli 38-vuotiaasta kirkasotsaisesta graafikosta aina 85-vuotiaaseen konkariin. Ilahduttavaa oli kuitenkin se, että meitä kaikkia yhdisti intohimo graafiseen suunnitteluun sekä sitä myötä myös piirtämiseen. Keskustelun aiheet eivät loppuneet kesken, sillä aina riitti puhuttavaa työvälineistä, tekniikoista sekä graafista alaa ravistelevista muutoksista. Nuorena tekijänä seurasin mielenkiinnolla keskustelua ja tarinoita siitä, millaista graafisen suunnittelijan tai kuvittajan työ on aikoinaan ollut.

Maaritin puuväripiirros Lanternan sisäpihalta. Kuva: Jutta Kivilompolo

Hotelli Lanternan ruokasali toimi saumattomasti myös yhteisenä kokoontumispaikkana ja pöydillä riitti sopivasti tilaa piirustusvälineille. Omassa makuukammarissa tuli lopulta vietettyä yllättävän vähän aikaa, sillä ruokasalista saattoi miltei varmuudella löytää aina jonkun luonnostelemassa tai piirtämässä. Toiset tunnustivat kokeneensa alkuun pientä jännitystä tarttua välineisiin, sillä aikaa piirtämiseen voi olla arjessa vaikea löytää ja siten viime kerrasta saattoi olla vierähtänyt jo tovi jos toinenkin. Alkukankeuden jälkeen piirtäminen tuntui kuitenkin rentouttavalta ja jopa meditatiiviselta. Ilman toimeksiantoa ja aikataulupainetta tuntui hyvältä saada rauhassa testailla välineitä ja leikkiä omalla luovuudella. Monelle syntyikin viikon aikana uusia ideoita oman ilmaisun kehittämiseen.

Pirjo, Maarit, Siru ja Tini tutkimassa veteen sekoitettavia värikyniä. Kuva: Jutta Kivilompolo

Lanternan lisäksi Nauvo tarjosi lukuisia mukavia terasseja ja istahduspaikkoja, mihin oli mukava pysähtyä jutustelemaan ja piirtämään yhdessä.

Hannan piirros Nauvon satamasta. Kuva: Jutta Kivilompolo

Seili

Teimme keskiviikkona päiväretken Seilin saarelle. Seiliin pääsi Nauvosta kätevästi venekuljetuksella edestakaisin ja matka kesti noin puoli tuntia suuntaansa. Seilissä vierailimme tietysti entisessä leprasairaalassa, joka toimi nykyään kahvilana ja pienenä museona. Kuten usein graafisten suunnittelijoiden keskuudessa käy, opastekylttien infografiikka ja visuaaliset ratkaisut herättivät kiivasta keskustelua. Eniten mielenkiintoa saarella herättivät kuitenkin jotkin harvinaiset kasvi- ja hyönteislajit, joita moni bongasi visiitin aikana. 

Porukka matkalla Seiliin. Kuva: Elina Ahonen

 

Havainnekuva tähkämaitikasta sekä saarelta löytynyt peltomaitikka. Kuvat: Jutta Kivilompolo

 

Tini Seilin päärakennuksen sisäpihalla. Kuva: Jutta Kivilompolo

Paratiisi

Noin puolen tunnin bussi- tai 40 minuutin pyöräilymatkan päässä Nauvosta sijaitsee Paratiisi-niminen modernin taiteen museo, joka on rakennettu ihastuttavan omaperäisesti kasvihuoneen sisälle. Kasvihuoneessa elää Suomen ensimmäinen kaupallinen viiniviljelmä, joten kokonaisuus on sekä eksoottinen, että unenomainen roikkuvinen viinirypäleineen ja taideteoksineen. Kasvihuoneessa käyskenteli myös neljä silkkikanaa, kilpikonna, kaneja ja papukaijoja kävijöitä ilahduttamassa. Ympäristö inspiroi ja suorastaan kutsui piirtämään, joten vietimme Paratiisissa useamman tunnin luonnostellen ja riippumatoissa loikoillen.

Paratiisin taidenäyttely / Paratiisissa asustava utelias silkkikana. Kuvat: Jutta Kivilompolo

 

Elina ja Jutta Paratiisissa. Kuva: Hanna Ruusulampi

Loppukatselmus

Olimme etukäteen sopineet vain yhdestä piirtämiseen liittyvästä velvoitteesta: viimeisenä päivänä pidettäisiin loppukatselmus, jossa jokainen esittelisi vuorollaan viikon aikana tekemiään piirustuksia. Oli hauska nähdä, mitä muut olivat työstäneet kuluneen viikon aikana sekä kuulla prosessista ja mahdollisista haasteista ja opeista teosten takana. Oli myös ilahduttavaa tarkastella erilaisia tyylejä ja tekniikoita. Tällaisista kohtaamisista tulee ammennettua myös omaan työhön ideoita ja inspiraatiota. Samalla muilta saaman palautteen myötä voi nähdä myös omissa teoksissa uusia puolia ja vahvuuksia, joita ei ole välttämättä osannut aiemmin nähdä.

Piirustusviikon satoa, teoksia jokaiselta osallistujalta. Kuva: Jutta Kivilompolo

 

Maarit ja Elina esittelemässä teoksiaan loppukatselmuksessa. Kuvat: Pirjo Latvala

Kokemuksena Piirustusviikko ylitti kaikki omat odotukseni. Nauvon kaltainen eloisa pieni satamakaupunki oli kuin ihana leuto tuulahdus loppukesän taikaa. Viikon aikana ehti hyvin päästä vauhtiin piirtämisen kanssa ja saada paljon ideoita siihen, miten omaa visuaalista työtä voisi jatkokehittää. Erityisen merkityksellisen retkestä teki kuitenkin ihana porukka samanhenkisiä ihmisiä, joiden kanssa sai jakaa tietoa ja vertaistukea. 

Freelancerin työ voi toisinaan olla yksinäistä pakertamista, eikä kanavaa neuvon kysymiseen tai yhdessä pohtimiseen tunnu löytyvän kovin helposti. Piirustusviikon aikana porukka ehti hitsautua yhteen ja ystävystyä syvällisemmin, kuin perinteisissä illanistujaisissa tai tapahtumissa, missä ihmisiä on määrällisesti paljon ja yhteistä aikaa vain muutama tunti kerrallaan. Olen siis kiitollinen siitä, että tällainen mahtava verkostoitumismahdollisuus löytyi Freelance-graafikoiden kautta. Tämä kokemus oli kerrassaan ainutlaatuinen!

tapahtuma